maanantai 3. marraskuuta 2008

Tussut kumit, eksynyt turkkilainen sekä hyvä mieli

Mikä näitä kolmea asiaa yhdistää? No se, että kaikki tapahtuivat lauantaina.

Kyseinen päivä alkoi heräillessä ja ihmetellessä, siis ihmetellessä sanan varsinaisessa merkityksessä. Uni painoi vielä molempien poikasten silmiä, kunnes havahduimme kun kuulimme torvisoittoa. Mitä ihmettä? Kuvittelimme aluksi että Ansa studion imaamilla Horge Haukiolla olisi joku salainen fetissi. Näin ei kuitenkaan ollut ja Jori kertoi "hieman" erikoisista naapureistaan, joihin lukeutuvat 44-vuotias saatananpalvaaja, perheellinen viuhahtaja-isä sekä tapetilla ollut alkoholisoitunut vetopasunisti. Että tällä tavoin Ulvilan kaupungissa.

Valmistauduimme päivän koitokseen ravitsevalla aamupalalla, jonka jälkeen Tsoordi siirtyi kannujensa taakse lämmittelemään. Erittäin mielenkiintoisen lämmittelyhetken jälkeen Jortsukka pisti Sonarin tulille ja peukut pystyssä toivoimme että Timo aloittaisi siitä mihin eilispäivänä jäi. Ja näinhän todellakin tapahtui! Tosin viime merkinnässäni mainitsemaani Portnoy-metodia muokattiin sievästi, kuin Petteri Jussila kuntosaliohjelmaansa. Lisäsimme kolmeen ottoon vielä kahden oton option. Tähän totuttuaan Tsoordi soitti ensimmäisen oton reisille, toisen ainoastaan yhdelle reidelle, kolmannen jo vähän paremmin, neljännen helvetin hyvin ja viidennen aivan hyvin. Ehdotin Timolle että hän aina saman tien purkittaisi neljännen ja viidennen ottonsa, mutta tämä ei kaverille käynyt.

Kolmen kieppeillä tuli nälkä ja kolme pientä porsasta päättivät tilata ruokaa paikallisesta Metro Kebabista. Ensimmäinen possu otti kebabinsa heinällä, toinen risuilla ja kolmas tiiliskivillä. Leikki sikseen. Kun Metron tarjoamat "Erikoinen chiliburger", "Palomies Special" sekä "Kokin yllätys" eivät oikein lämmittäneet, tilasimme kaksi fetarullaa sekä Horgelle quattro stagioni-niminen jarrulevy. Reilun puolen tunnin kuluttua puhelin soi ja langan päässä oli mies ruokiemme kanssa. Hän oli ajanut ohi eikä löytänyt oikeaa osoitetta. Asia kunnossa, eli mitäs nyt sitten tehdään? Kiivaan keskustelun jälkeen mies löi luurin allekirjoittaneen korvaan ja pelkäsin että päästäisiin tukkanuottasille jos mies joskus vielä löytää perille. Samoojan taitojani käyttäen löysin miehen ja saimme syötävämme. Kuten rahoissaan uivat miehet tekevät, maksoimme kolikoilla. Se o jämpti tasaraha!

Ruokailun jälkeen homma oikeastaan jatkui niin kauan kunnes Timo oli valmis. Oliko tämä tosiaan tässä? No olihan se ja nyt on helvetin hyvä mieli! Sauna päälle, epähuomiossa ostettu jallukahvi auki ja kolme hurraa-huutoa Timolle! Jossain vaiheessa kuitenkin oluetkin alkoivat loppua ja lihapäät joutuivat pulman eteen. Suusanallisella kivisaksetpaperilla lupasin ottaa Jorin polkupyörän ja käydä "läheisellä" Neste-asemalla ostamassa maitoa, EDiä sekä kolajuomaa drinksuja varten. Terveillä jaloilla on hyvä kävellä, mutta paljon parempaa olisi polkea pyörällä minkä renkaissa olisi edes pieni pihaus ilmaa. Enpä tästä ollut moksiskaan vaikka tulinkin taksilla takaisin (Muistat Jori varmaan mihin jätin sun pyöräs...) Tultuani takaisin teimme parit (vaiko muutamat, en enää muista) valkovenäläiset sekä jekkukolat/-batteryt. Juttelimme niitä näitä ja kaikilla oli mukava olo. Yöllä nauhoitimme vielä yhden kappaleen allekirjoittaneen sekä Timon projektia varten, hauskat sessiot nekin!

Sunnuntaina väsytti mutta onnellisuus ja jonkin asteen helpotus puski lävitse. Todella vaiherikas ja hauska viikonloppu! Nyt pidetään parin päivän tauko, minkä aikana Jori fiksailee rumpuja ja sitten onkin bassottelun aika. Tämän asian tiimoilta tarinaa saadaan Keski-Eeroltamme, jotenka siihen saakka:

"Salaneuvos, salaneuvos...Kuka sä oot? Kuka sä oot?" - trad.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti