Ruvelle svengattu sormi ei soi

Kallen huikean tarinan jälkeen en pyri enää proosalliseen nerouteen vaan keskityn vain toteamaan bassojen olevan suhteellisen hyvin hallussa. Keskimmäinen on treenannut sormensa kipeäksi ja nyt tarkastelee oivalluksiaan.

- Levystä tulee kova. Ilman laulujakin on semmoinen kutina, että tämä tuotos on ensi kerran laittanut soittajansa tekemään 100 % kovan panoksen biisejä varten. Ne on hiottu kuntoon pudottamalla kaikki ranskassa dadaksi kutsuttavat jutut pois.

- Kaksi uutta bassofillijä ja kaksi bassomelodiaa tulivat tuossa treenatessa kuin itsestään. Hyvä huomata ettei se ollut vain päänsä seinään takomista. Belgialainen Affligem-olut teki ilmeisesti hyvää aivonystyröille ja ne alkoivat toimia basistillakin.

-Levymme biisit alkavat neljästä eri sävellajista. Kappaleiden sisäisiä modulaatiosukkia toki on mutta paljasjalkainen porilainen ei laske näitä nyt mukaan. Neljä on siis neljä kertaa enemmän kuin AC/DC:n suoran A:n biisit. Vapise Australia! Jonne varmaan ihmettelee, mitä täällä höpötän ja niinhän itsekin vähän ihmettelen..

Huomenna studioon ja bassoja purkkiin. Raporttia saapunee taas! \,,/