"Poikavuosieni eriskummallisin päivä" - Kalevi Möykky (nimi muutettu)

31. lokakuuta Herran vuotta 2008 alkoi bändille tyypillisissä merkeissä; vyö kireälle, lippa vinoon, vatsa ulos, tissi käteen ja ajoneuvoon nouse! Matkalla Ulvilan pitäjään kipaisimme Prisman kautta, saaliinamme Salaneuvos-juustoa ja melkein yksi rapumerta. Melkein! Tämän jälkeen Peugeot-merkkinen auto, joka on muuten vieläkin sininen, hurautti entisen osuuskaupan pihaan ja ensimmäinen virallinen päivä studion uumenissa oli käsillä. Hymyilytti.

31. lokakuuta Herran vuotta 2008 alkoi myös Timolle tyypillisissä merkeissä; pylly pallille, kupit korville ja 35-minuutin treeniohjelma tulille (vaikkakin laskujemme mukaan Timon lämmittely kesti palttiarallaa tunnin verran)*. Allekirjoittaleellakin saattoi olla pieni hymy naamalla. Hommat oli isoimmillaan ja studiovelhomme Jori oli sormi nappulalla, valmiina aloittamaan uuden Synestesia-levyn nauhoitukset. Ampujat valmiit, TAULUT!

Seuraavat tapahtumat löytyvät ainoastaan allekirjoittaneen, Jorin sekä Tsoordin verkkokalvoista sekä alitajunnasta. Odotus, väärinkäsitys sekä muutama syntax error. Ensimmäisten ottojen asennetta voidaan kuvailla ässäikoni Pasi Peltosmaisin elkein; ranteet auki, lätty päätyyn ja tohinalla perään. Tsoordin ilme alkoi kuitenkin jossain vaiheessa olla kodak-hetken luokkaa, ja allekirjoittaneen sappi muistutti ensimmäisen kerran olemassaolostaan. Jotain oli vialla ja jotain oli todellakin tehtävä. Välillä syötiin maailman matalinta makaronilaatikkoa (Timon mukaan gratiinia) muttei sekään helpottanut tilannetta. Puolentoista biisin raakiloinnin jälkeen peli vihellettiin poikki. Jori lähti ulkoiluttamaan koiraeläimiään ja Timo puolestaan sekä sisäistä että ulkoista elintään. Tilanne oli kuin romanttisesta komediasta; Hugh Grant pakeni turhtautuneena pimeyteen ja sydänkäpynen jäi yksin ruikuttamaan studiotiloihin. Tuloksena yksi katkennut kieli Telaketju-nimisen sarjakuvahahmon akustisesta kitarasta.

Grant palasi studiolle ja viisaat miehet kokoontuivat piirustuspöydän ääreen. Nauhoitusprosessi sai tuulta alleen ja elintä rektumiin alettuamme mukailla nk. Portnoy-metodia äänityksen suhteen. Kolme ottoa ja neljäs on aivan hyvä. Ellei sitä sitten tarvitse ottaa uudestaan. Apinan raivo täytti tsaari Harjun mielentilan ja homma sai täysin uuden lookin (homoseksuaaleilla ei tällä kertaa ollut osuutta asiaan). Sika kaukaloiden takana nakutti kuin Nooa jollaansa. Nyt oikeasti hymyilytti! Muutaman tunnin sisään mahtui lukematon määrä bueno-ottoja, ja laulukappaleita niputettiin tekijämiehen ottein.

Saunanraikkaina ja posket punaisina olo on raukea ja optimistinen. Jäljellä on n. 5½ rallia ja joukkoon mahtuu myös verbejä joita R. Badding Somerjokikin eräässä kappaleessaan harjoittaa. Huomenna on lauantai, karkkipäivä, ja suut pannaan viimeisen päälle makeiksi!

* "Se mun treeniohjelma jäi muuten kesken ku äijän ilme oli vähän sitä laatua...!" - Timo