Asikaisen näkökulmasta...

Synestesian työskentelytapoihin kuuluu myös se, että lättyjä tehdessä orkesterin jäsenet toimivat toistensa "tuottajina". Ylimääräinen korvapari on aina ylimääräinen korvapari ja jossain vaiheessa, mahdollisen turhautumiskohtauksen iskiessä, on hyvä että tiloista löytyy lämmin olkapää ja semi-vittumainen asenne mikä auttaa yltämään vielä parempiin suorituksiin. "Toi oli helvetin hyvä, vedä uusiks!", "Aika 7-/Lähentelee jo heikkoa kasia..." sekä "Ei vaikuta levynmyyntiin." ovat tuottajiemme käytetyimmät fraasit, jotka muuten myös löytyvät teoksesta "Levynteko - iloinen asia!".

Tuleva viikonloppu on tosiaan pyhitetty nahan pieksennälle sekä armottomalle rumputulelle. Koska homma toimi varsin mallikkaasti jo IN tehdessä, toimin tälläkin kertaa rumpalipoikamme Timon "henkisenä" tuottajana sekä mentorina. Nuottinatsin ominaisuudessa tarkoitukseni on kommentoida Tsoordin suorituksia sekä hyvässä että pahassa, laukoa omia ehdotuksia ongelmatilanteissa sekä pitää yllä rehtiä urheilumieltä. "Pääasia ei ole voitto, vaan pitkä matka ja hyvät eväät!"

Mitä harjoitteluun tulee, on Timo ollut varsinainen partiopoika. Biisejä harjoiteltaessa ollaan noudatettu miltei spartalaista kuria; Treeniksellä ollaan oltu vähintään se 4 tuntia päivässä ja mikäli homma venyi iltaan asti, ollaan käännetty sukat ja kalsarit ympäri ja jatkettu polkemista. Hieno mies, ai että! Luottoa siis löytyy sylikaupalla Tsoordin tekemisille. On myös ollut ilo huomata millaisia harppauksia Timpe on ottanut vuoden aikana. Luvassa on siis tälläkin kertaa fysiikan lakeja rikkovaa komppia sekä tajunnan räjäyttäviä fillejä. Nk. "stam1noinnit" ovat miltei tipotiessään ja tilalle on asettunut ominaisuuksia jotka tekevät Tsoordista Tiilimäen varmaotteisimman rumpalin.

Tällä kertaa lippa ei väänny!